Itsetunto ja terveys ensin

Paltamon täystyöllisyyskokeilun lisäksi on olemassa toinenkin RoRo-mallin kannalta hyvin kiinnostava, jo toteutunut hanke. Vuosina 2008-2013 suomalaiseen yhteiskuntaan juurrutettiin Asunto ensin -toimintamalli, joka merkitsi asunnottomuuspolitiikan uudelleenajattelua. Perinteisesti asunto oli nähty palkintona siitä, että ihminen alkoi elää päihteetöntä elämää ja onnistui työllistymään. Henkilölle, joka ei kyennyt tällaiseen mallikansalaisen elämään, osoitettiin yösija ensisuojassa tai paikka asuntolassa. Tämä ajattelu käännettiin ylösalaisin. Uusi toimintamalli perustui siihen ajatukseen, että vasta kun ihminen saa pysyvän asunnon, hänellä on todellinen mahdollisuus saada elämä uusille raiteille.

Asunto ensin -toimintamalli – julkisen sektorin sosiaalinen innovaatio

Toimintamallissa luotiin yhteydet asunto- ja sosiaaliviranomaisten välille ja tunnistettiin asunnottomien kova ydin eli ne, jotka tarvitsivat runsaasti palveluja tai tukea. Asunnottomille tarjottiin oma asunto eli yksityisyys, mutta niille, jotka sitä tarvitsivat, järjestettiin riittävä, ammattilaisten tarjoama tuki.

Asunto ensin -toimintamalli oli julkisen sektorin sosiaalinen innovaatio, joka otettiin käyttöön kymmenessä suurimmassa kaupungissa. Kukin kaupunki laati hallituksen periaatepäätöksen pohjalta oman yksityiskohtaisen toimenpideohjelmansa. Pitkäaikaisasunnottomuus laski koko ohjelmakauden ajan ja viisi kaupunkia onnistui sinä aikana puolittamaan pitkäaikaisasunnottomuuden. Mallin leviämisen kannalta keskeisenä nähtiin se, että toimittiin sektorirajat ylittäen ja rakennettiin laaja poliittinen ja moniammatillinen yhteistyöverkosto. Asunto ensin -toimintamallin lähtökohtana oli ihmisarvon puolustaminen: jokainen ihminen tarvitsee oman kodin, kenenkään ei pitäisi joutua asumaan kadulla. Mallin seurannaisvaikutuksena edistettiin myös yhteistä hyvää, kun esimerkiksi kodittomat alkoholistit eivät enää kuormittaneet entiseen tapaan poliisilaitosta, sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa.

RoRo-malli julkisen sektorin sosiaalisena innovaationa

RoRo-mallista löytyy monia yhtymäkohtia Asunto ensin -toimintamalliin. Myös RoRo-mallissa on kyse sektorirajat ylittävästä sosiaalisesta innovaatiosta. Asunto ensin -malli kuului asuntopolitiikan piiriin, mutta vaikeasti asutettavien kysymystä lähestyttiin sosiaalipoliittisesta näkökulmasta ja käytännön työssä moniammatillisella tavalla.

RoRo-malli kuuluu työllisyyspolitiikan piiriin, mutta malli perustuu siihen näkemykseen, että useimpien työttömien kohdalla yhden tai useamman asian pitää ensin korjaantua, jotta työllistyminen olisi mahdollista. Joidenkin pitää saada takaisin omanarvontunto. Toisten kohdalla fyysisen terveyden pitää kohentua. Yhden pitää päästä eroon päihteistä. Toisen pitää päästä eroon masennuksesta. Joka tarvitsee rohkeutta aloittaakseen opinnot. Ryhmissä on kuitenkin jatkuvasti myös niitä, jotka työllistyvät nopeasti, koska heidän elämässään sillä hetkellä kaikki on kohdillaan.

Paltamon kokeilu osoitti, että kaikkien työttömien liittäminen Työtä kaikille -hankkeeseen ei onnistunut. Myös RoRo-mallin käyttöönoton edellytys on se, että työvoimaviranomaisilla on toimivat yhteydet sosiaali- ja terveysviranomaisiin, jolloin esimerkiksi mielenterveys- tai alkoholiongelmista kärsivälle työttömälle saadaan hänen tarvitsemansa hoito ja tuki, jos RoRo-ryhmästä saatava vertaistuki ei riitä.   

Koska Asunto ensin -toimintamalli on viranomaisvetoinen, se on myös kohtuullisen kallis. RoRo-malli perustuu vertaistukeen, joten kustannukset ovat alemmat. Kuten Rocky Road -sivulta löytyvässä Pdf-dokumentissa esitän, ryhmien vetäjien palkkakuluihin vuosittain tarvittava summa, 180 miljoonaa euroa, palautuu takaisin yhteiskunnalle, jos joka kahdeskymmenes ryhmä onnistuu palauttamaan yhden syrjäytymisvaarassa olevan nuoren tai vankilasta vapautuneen henkilön vuosittain työelämään. Tämän tavoitteen saavuttamisen ei pitäisi olla kohtuuttoman vaikeaa. Jos tämän lisäksi ryhmät vähentävät suomalaisten yksinäisyyttä, masennusta ja  elintasosairauksia, myös sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin kustannukset laskevat merkittävästi.