Paskaduuni
Nuoruudessani ev.-lut. kirkon jumalanpalveluksessa pyydettiin siunausta kaikille, jotka ”rehellisellä työllä tätä maata rakentavat”. Silloin ei aavistettu, että 2000-luvulla suomen kieleen ilmestyy sana paskaduuni. Tuolla käsitteellä kuvataan työtä, jota kenenkään ei pitäisi olla velvollisuus tehdä. Työ on liian ikävää tai yksitoikkoista, työstä maksettava palkka vaatimaton tai työolot eivät ole riittävän hyvät. Muistelen, että tuolloin esimerkiksi työ hampurilaispaikassa nähtiin tällaisena paskaduunina.
Olen viime vuosina pohtinut tuota paskaduuni-sanaa muutamissa eri tilanteissa. Vuosi sitten partion viikonloppuleirillä lapioin kottikärryyn ”sitä ihteään”, kun retkipaikan kompostoiva käymälä ei ollut toiminut kuten olisi pitänyt. Lapiollisten haju ja ulkonäkö oli sellainen, että paskaduuni-sana tuli kyllä hakematta mieleen.
Hieman aiemmin olin lukenut kastittomista naisista, joiden työnä on intialaisessa kylässä tyhjentää paljain käsin ylempikastisten kyläläisten käymälät. Siellä ei kuulemma ole pelkoa ylisukupolvisesta työttömyydestä; työ periytyy äidiltä tyttärelle. Myöhemmin juttelin aasialaisen, koulutetun naisen kanssa. Hän kertoi maansa kotiapulaisjärjestelmästä. Kotiapulaiset tekevät joka aamu isäntäperheelleen aamiaisen, joka tarkoittaa siinä maassa lämmintä ateriaa. Kotiapulaisen viikoittainen vapaapäivä on sunnuntai. Kun totesin, että ahaa, siis sunnuntaisin teette aamiaisen itse, nainen totesi: ”Ei, kyllä kotiapulainen vapaapäivänäänkin tekee meille aamiaisen. Sehän on ihan luonnollista, kun hän on kerran aamulla kotona.”
Ammattiyhdistysliike on tehnyt vuosikymmenten kuluessa Suomessa paljon hyvää parantamalla työntekijöiden työoloja. Tekemistä toki riittää yhä. Hiljattain saimme uutisista lukea bussinkuljettajien hankalista työoloista; toisinaan voi mennä viisikin tuntia ilman, että kuljettaja pääsee vessaan. Kuitenkin kun puhutaan paskaduuneista, olisi ehkä hyvä kääntää katse Suomen rajojen ulkopuolelle. Vähintään miljardille kehittyvien maiden ihmisistä mikä tahansa suomalaisessa yhteiskunnassa tarjolla oleva työ olisi lottovoitto eikä suinkaan paskaduuni.
Moni on sanonut minulle, ettei halua mennä työhön x tai y, koska palkka on niin huono. He ovat mieluummin työttömiä. Joillekin toisille nuo työt kelpaavat. Samalla nuo toiset keräävät työkokemusta, jolloin heidän on jatkossa helpompi saada muita, parempipalkkaisia töitä. Intialaisella ja suomalaisella paskaduunilla on ero: intialaisen naisen työ on elinikäinen, suomalaisesta paskaduunista useimmat pääsevät jossain vaiheessa etenemään itselleen mielekkäämpiin tehtäviin.
Kommentit
Nykyään kun eletään yhteiskunnassa jossa kaikki pitää saada heti kaikki tänne nyt niin aika moni työ on paskaduunia. Törmäsin yhteen nuoreen ja ihmettelin että miksi otti loparit työstä jossa ei nyt ollut ihan huono palkka. Olisi pitänyt saada johtajan paikka ja palkka. Se ei taida olla mahdollista amis pohjalta ellei itse ala yrittäjäksi. Vain sanakirjassa menestys tulee ennen työtä.
Luin muuten eräästä miehestä joka hevosella kiersi taloja ja lapio ihmispaskat kärryyn ja vei ne pois. Eivät ihmiset vaan tienneet että kuollessaan oli erittäin varakas mies. Paskaduunissakin voi viihtyä ja menestyä jos asenne on kohdallaan. Yllättävän moni menestynyt on aloittanut nykyajan Macjobissa ja saaneet työn imun siitä.
Ite tehnyt myös paskaduunia eli lapioinut hevosenpaskaa ja levittänyt sitä maahan ja näin saanut savimaan pehmeäksi ja hedelmälliseksi.
Hyviä pointteja. Pitää palauttaa työn arvo. Meidän aikuisten pitää antaa nuorille esimerkki, että kaikki rehellinen työ on tärkeää ja arvokasta. On oikein ja hyvä, että ihminen tavoittelee parempaa duunia ja parempaa palkkaa, mutta mikään työ ei ole paskaduuni. Eräs nuori kertoi minulle, että aikoo jättää työnsä (jota hän oli tehnyt muutaman kuukauden), kun se ei ole oikein kummoista ja palkkakin on pieni. Sanoin hänelle näin: ”Etsi ensin se parempi ja hyväpalkkaisempi ja irtisanoudu vasta sen jälkeen. Voi käydä niin, että et saakaan uutta ja aukot CV:ssä eivät näytä hyvältä.” Hän löysi paremman paikan ja siiryi vanhasta työstä suoraan uuteen.