Integration 2022 – entä jos maahanmuuttajien kotouttamisella ratkaistaisiin myös suomalaisten ongelmia?

Kirjaston lastenosastolle tulee nainen. Hän ottaa käteensä kirjan, selaa sitä. Sitten hän ottaa toisen ja kolmannen. Lopulta hän lähestyy arasti yhtä kirjastovirkailijaa. – Haluaisin lainata kirjoja. Osaan vähän lukea. – Kuinka hyvin osaatte lukea? virkailija kysyy. Nainen ei vastaa mitään. Virkailija toistaa kysymyksensä, nyt jo hieman ärtyneenä. – Kuinka hyvin osaatte lukea?

Nainen katsoo virkailijaa epävarmasti. Hän ei selvästikään osaa määritellä lukutaitonsa tasoa. Virkailija jatkaa kysyen: Lukisitteko itsellenne? – Lukisin tyttärelleni – ja itselleni, nainen vastaa. – Minkä kirjan haluatte, tämänkö? virkailija kysyy osoittaen naisen hetki sitten pöydälle laskemaan kirjaa. – Kyllä, ottaisin sen, nainen sanoo nopeasti. – Onko teillä kirjastokorttia?, virkailija kysyy. – Ei, tarvitaanko sellainen? nainen kysyy pelokkaasti. – Kyllä, mutta se on ilmainen, virkailija vastaa. Tarvitaan vai henkilöllisyystodistus. Onko teillä sellainen mukana? Naisella ei ole mukanaan henkilöllisyystodistusta.

Tuo Ranskassa aikoinaan kuulemani keskustelu ei ollut merkityksetön. Jos nainen säikähti, hän ei ehkä koskaan astunut kirjaston ovesta uudelleen sisälle. Jos hän kuitenkin uskalsi palata kirjastoon ja oppi lukemaan sekä itselleen että tyttärelleen, tytärkin ehkä innostui lukemisesta. Tällöin tyttären uran huipuksi ei muodostunut äidin todennäköinen ammatti, siivoaminen tai paitojen silittäminen yksityiskodeissa. Tyttärestä saattoikin tulla tietoliikenneinsinööri tai tutkija.

RoRo-malli on kustannustehokas tapa kotouttaa maahanmuuttajat

Tampereella järjestetään tällä viikolla, 7.- 8.11.2022, valtakunnallinen Integration 2022 -tapahtuma, jossa pohditaan maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyviä kysymyksiä. RoRo-malli tarjoaa kustannustehokkaan tavan auttaa maahanmuuttajia kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Haastattelemistani työttömistä puolet oli valmis RoRo-ryhmissä auttamaan maahanmuuttajia oppimaan kieltä. Yksi haastateltavani totesi, että hän oli aiemmin paljonkin tekemisissä maahanmuuttajien kanssa ja he valmistivat mm. yhdessä ruokaa haastateltavan kodissa. Nainen kuitenkin totesi, että hän ei enää haluaisi niin sitovaa kanssakäymistä, mutta hän oli miettinyt, että jotenkin edelleen haluaisi auttaa maahanmuuttajia kotoutumaan, koska hänestä itsestään eri kulttuureihin tutustuminen on rikkaus.

RoRo-ryhmissä myös työssäkäyvät maahanmuuttajat voivat parantaa kielitaitoaan

RoRo-ryhmissä maahanmuuttajat oppivat väistämättä suomea, koska ryhmien keskustelukieli on suomi. Joidenkin RoRo-ryhmäläisten kanssa maahanmuuttajat voivat pelata kielitaidon harjoittamiseen tarkoitettuja pelejä. Todella tehokasta oppiminen on silloin, jos samaan ryhmään sattuu sekä opetustaitoinen ja -haluinen suomalainen että maahanmuuttaja, joka haluaa panostaa kielenoppimiseen. RoRo-ryhmä voi kertoa oppimishetkien ajankohdat myös ulkopuolisille, jolloin myös työssä käyvät maahanmuuttajat voivat ajankohdan sopiessa tulla mukaan. Maahanmuuttajien kanssa kannattaa myös tutustua kirjastoon ja varmistaa, että he saavat hankituksi kirjastokortin.  

RoRo-ryhmä tavoittaa myös kotiäidit

Maahanmuuttajanaisten kielitaito ei kehity, jos he hoitavat lapsia kotona. He voivat tulla RoRo-ryhmään lapsineen, jolloin osa ryhmäläisistä voi hoitaa tai leikittää lapsia sillä aikaa kun äiti opiskelee suomea. Joskus voi olla helpompaa, että pari RoRo-ryhmäläistä menee äidin ja lapsen kotiin pari-kolme kertaa viikossa opetushetkiä varten. RoRo-ryhmä voi myös verkostoitua paikallisen päiväkodin kanssa, jolloin suomalaisista ja maahanmuuttajista koostuva ryhmä käy päiväkodissa lukemassa lapsille. Nekin maahanmuuttajat, jotka eivät ole kasvaneet kirjojen parissa, näkevät tällä tavalla sanavaraston kartuttamisen merkityksen koulunkäynnille ja ymmärtävät myöhemmin lukea omille lapsilleen ja opettaa heidät käyttämään kirjastoa. Joku eläkeläinen, joka jo tällä hetkellä käy päiväkodissa tai kirjastossa lukemassa lapsille, voi toimia ryhmän koordinaattorina. Tarvittaessa hän voi aluksi opettaa ryhmäläisille eri tapoja lukea lapsille – kuten esimerkiksi kuvakirjaan tutustumisen kehotusten avulla: Näytä kissa! Missä on kissa?

Laulaminen parantaa sekä kielitaitoa että terveyttä

Erinomainen tapa oppia kieltä ja päästä sisälle uuteen kulttuuriin on laulaminen. RoRo-ryhmäläiset voivat laulaa omassa porukassa tai kutsua eläkeläisiä, kehitysvammaisia tai työssä käyviä maahanmuuttajia laulamaan kanssaan – tai käydä palvelutaloissa tai hoivakodeissa laulamassa yhdessä vanhusten kanssa. Innokkaiden kielenoppijoiden kanssa voidaan opiskella laulujen sanoja etu- ja jälkikäteen. Yksi haastateltavani, 60-vuotias mies, joka oli aikoinaan soittanut bändissä, innostui silminnähden tästä vaihtoehdosta. Toinen haastateltava totesi käyneensä jonkun opiston järjestämissä tilaisuuksissa, jossa suomalaiset ja maahanmuuttajat soittivat ja lauloivat yhdessä. Hänestä oli mukava, kun myös suomalaiset saattoivat oppia maahanmuuttajien lauluja.

Lukuiset tutkimukset osoittavat, että yhdessä laulaminen tekee hyvää sekä fyysiselle että psyykkiselle terveydelle. Oletko nähnyt omassa työssäsi laulamisen ja musiikin parantavan voiman?