Kelpaanko?

Millaista palautetta sinä olet saanut työpaikalla? Minkä palautteen muistat parhaiten? Minä muistan yhä, kuinka kuudesluokkalainen totesi minulle vuosia sitten: Sä oot tyhmä, ruma etkä osaa opettaa. Katsoin tyttöä ja totesin mietteliäänä: ”Tyhmyydelle en voi mitään, jokainen meistä saa tietyn määrän älykkyyttä ja siihen pitää tyytyä. Rumuudelle en voi tehdä mitään, koska en halua tuhlata rahojani plastiikkakirurgiaan. Opettajana sen sijaan kehityn joka päivä. Valitettavasti sinä et kuitenkaan pääse nauttimaan parantuneesta osaamisestani, koska siirryt syksyllä yläkouluun.” Seuraavana päivänä sanoin tytölle jotenkin näin: ”Koulussa opetellaan kunnioittamaan toisia ihmisiä. Toiselle ihmiselle ei voi sanoa mitä vaan. Murrosikäisten pitää kuitenkin voida sanoa vanhemmilleen sellaistakin, mitä he eivät voi koulussa sanoa. Jos sinä tarvitset äidin, jolle sanoa tuollaisia asioita niin voidaan sopia, että olen sinulle tuollainen äiti. Mutta se pitää sitten kertoa muulle luokalle, että he tietävät, että vain sinulla on oikeus toimia noin, mutta ei muilla.” Tyttö oli sitä mieltä, että hän ei tarvitse minua äidiksi.

Kun ihminen tulee RoRo-ryhmään, hänen itsetuntonsa saattaa olla hyvin vahva. Hän on saanut lapsuudenkodissaan paljon rohkaisevaa palautetta: sinä kelpaat, sinä osaat, sinä kykenet oppimaan. Jollain ryhmään tulijalla on hyvin heikko itsetunto. Se ei ehkä ole päässyt vahvistumaan lapsuudenkodissa tai rankka kiusaaminen koulussa tai työpaikalla on tuhonnut ihmisen itsetunnon. Tällaiselle ihmiselle RoRo-ryhmässä vietettävän ajan tärkein merkitys on se, että hänen itsetuntonsa vahvistuu. Hänen pitää saada kuulla ryhmän vetäjältä ja toisilta ryhmäläisiltä monin tavoin ja monissa tilanteissa: Sinä kelpaat, sinä osaat, sinä kykenet oppimaan. Ryhmässä pitää tehdä erilaisia asioita, jotta monenlaiset ihmiset saavat onnistumisen kokemuksia ja rohkaisevaa palautetta toisilta. Ryhmässä pitää olla monenlaisia ihmisiä; ihmisiä, jotka kiinnittävät huomionsa erilaisiin asioihin; ihmisiä, joilla on herkkyys kuulla ja nähdä, milloin ja millaista palautetta toinen ryhmäläinen tarvitsee – jotta tämä ryhmäläinen voi alkaa kukoistaa, jotta hänen koko potentiaalinsa ihmisenä voi tulla esiin.

Kun ihmisen itseluottamus on kunnossa, hän pystyy vaikka mihin. Suomessa, hartiapankkirakentamisen luvatussa maassa tiedetään, että työpaikalla ihmisen kyvyt ja lahjat eivät aina tule näkyviin. Liukuhihnalla työskentelevän Paavon työkavereille tai esimiehelle voi yllättäen paljastua, että Paavo on rakentanut omakotitalonsa alusta loppuun itse – ehkä niitä sähkö- ja putkitöitä lukuun ottamatta.