Paltamossa näytettiin mallia

Paltamon kunnassa (20 km linnuntietä Kajaanista pohjoiseen) toteutettiin kymmenen vuotta sitten, vuosina 2009-2013, Työtä kaikille -kokeiluhanke. Hankkeen aloitushetki ei ollut otollinen; 2008 oli koettu finanssikriisi ja sitä seurasi lama, joten avoimet työmarkkinat vetivät heikosti. Työtä kaikille -hanke on kuitenkin monessa suhteessa erittäin kiinnostava RoRo-mallin kannalta. Työtä kaikille -hankkeen tavoitteena oli työllistää kaikki työttömät joko avoimille markkinoille tai kunnan Työvoimataloon, joka edusti eräänlaista välityömarkkinaa. Mallilla oli samanlaisia tavoitteita kuin RoRo-mallilla eli sillä pyrittiin ehkäisemään ihmisten syrjäytymistä, parantamaan ihmisten elämänlaatua ja terveyttä sekä lisäämään ihmisten aktiivisuutta ja osallisuutta yhteiskuntaan. Tavoitteena oli myös ihmisten itsetunnon kohottaminen, jotta he olisivat valmiimpia hakemaan vaativampia töitä sekä uskaltautuisivat hakemaan koulutukseen.

Kun kokeilu alkoi, työllistetyt kutsuivat hanketta pakkotyöllistämiseksi. Viimeisen kokeiluvuoden alussa kaikille työllistetyille ilmoitettiin, että heillä olisi halutessaan mahdollisuus irrottautua kokeilusta. Lopputuloksena oli, että vain 20 työllistettyä 250:stä halusi palata kotiin perinteiseen työttömän rooliin. Samanlainen oli tänä vuonna Helsingissä haastattelemieni työttömien viesti: Olen valmis tekemään melkein mitä vaan, kunhan pääsen pois kotoa.

Kokeilulla oli positiivisia vaikutuksia

Paltamon kokeilun vaikutuksia selvitettiin erilaisten kyselyjen avulla. Kokeilu synnytti ihmisten välille sosiaalisia suhteita ja antoi kokeiluun osallistuneille säännöllisen elämänrytmin. Se ylläpiti ihmisten työkuntoa ja vahvisti heidän itseluottamustaan. Kokeilu aktivoi ihmisiä myös yhteiskunnallisesti. Kerho- ja yhdistystoimintaan osallistuminen lisääntyi merkittävästi. Luottamus oman kunnan päätöksentekoon sekä tiedotusvälineisiin kasvoi. Ihmisten yksinäisyys väheni. Nuorten mielestä oli tärkeää, että oli joku syy herätä aamulla. Kokeiluun osallistuneet kokivat elämänlaatunsa parantuneen. Kokeiluun osallistuneiden keskuudessa tupakointi ja alkoholin käyttö vähenivät jonkin verran. Alkoholin riskikäyttäjien määrä väheni tilastollisesti merkitsevästi vertailuryhmiin verrattuna. Kolmannes kokeiluun osallistuneista kertoi lisänneensä kuntoilua tai ulkoilua kokeilun aikana.

On hyvin todennäköistä, että myös RoRo-mallilla olisi edellä kuvattuja vaikutuksia. Vaikka RoRo-malli ei Paltamon mallin tavoin suoraan kohentaisi ryhmäläisten taloustilannetta, se saattaisi tehdä sen epäsuorasti, kun ryhmäläiset voisivat hyödyntää toistensa tietoja, taitoja ja verkostoja. Paltamon mallissa kehitettiin monia toimintoja, jotka saattaisivat osoittautua käyttökelpoisiksi myös RoRo-ryhmissä. Paltamossa pidettiin työpaikkakokouksia, joissa tuotiin esiin kehittämisideoita. Virallinen kanava ärsyttävien asioiden esiin nostamista varten olivat puolestaan ns. oksennusryhmät.

Tutusta ja turvallisesta on vaikea irrottautua

Useimmat kokeiluun osallistuneet yli 50-vuotiaat kokivat välityömarkkinoilla työskentelemisen palkitsevaksi ja motivoivaksi. Kokeiluun osallistuminen lisäsi heidän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan. Keski-ikäisten palaute oli jakaantuneinta. Puolet koki hyvinvointinsa kohentuneen ja puolet ei. Nuorten kokemukset olivat pääosin positiivisia eli mielekäs tekeminen ja sosiaalinen tuki lisäsivät heidän hyvinvointiaan.

Ongelmaksi kokeilussa muodostui se, että varsinkin ikääntyneille muodostui suuri houkutus jäädä Työvoimatalolle. Kokeilun alussa useimmat haastateltavat kertoivat haluavansa työllistyä avoimille työmarkkinoille, mutta seurantahaastattelussa kokeilun loppuvaiheessa he halusivatkin jäädä työskentelemään Työvoimatalon tuttuihin työtehtäviin. RoRo-ryhmissä houkutus ei luultavasti ole yhtä suuri, koska ryhmään osallistuminen ei suoraan kohenna työttömän taloudellista tilannetta. RoRo-ryhmä auttaa voimaantumaan, mutta ryhmään jääminen ei pitkällä tähtäyksellä houkuttele, koska ryhmän tehtäviin osallistuminen ei kerrytä palkkaa eikä eläkettä.

Paltamon kokeilu oli jonkinlainen kepin ja porkkanan yhdistelmä, joka sai liikettä aikaan. Jotkut nuoret muuttivat Paltamoon nimenomaan siksi, että siellä oli työtä tarjolla. Toisaalta vaikutti siltä, että jotkut eläkettä lisäpäivillä odottavat muuttivat kirjansa Paltamon ulkopuolelle, jotteivat joutuisi töihin. Kävi myös ilmi, että työkyvyttömyyseläkkeellä oli ihmisiä, joilla oli kiinnostusta palata osapäivä- tai kokopäivätyöhön, jos heidän paluunsa pystyttiin järjestämään mielekkäällä tavalla. Ennen kuin RoRo-ryhmät aloitetaan, Paltamon raportti kannattaa siis tutkia tarkkaan.

Tämän blogitekstin tiedot perustuvat Paltamon täystyöllisyyskokeilun loppuraporttiin, joka löytyy osoitteesta:  https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110702/THL_RAP2013_018_verkko.pdf