Työuupumukseen ei auta lepo

Työuupumus liittyy elämäntilanteen hallintaan. Uupumuksessa kyse on siitä, että työntekijän ja työpaikan olosuhteiden välillä on ristiriita. Ongelma voi olla esimerkiksi liiallinen työmäärä, epävarmuus tai ennakoimattomuus työssä, koettu epäoikeudenmukaisuus tai rooliristiriidat. Työuupumuksen rinnalla voidaan puhua parisuhdeuupumuksesta tai vanhemmalle seuraavasta uupumuksesta, jos hän joutuu katsomaan voimattomana lapsensa ajautumista huumekierteeseen tai sairastumista anoreksiaan.

Juhani Mattila, psykiatrian erikoislääkäri, toteaa erinomaisessa kirjassaan Uupumuksesta takaisin elämään, että uupumukselle on tyypillistä, että se ei hellitä tavallisella levolla. Mattila toteaa, että ihminen ei väsy vaan hänen energialähteensä sammuvat. Virtaa lähtee, mutta sitä ei tule mistään tilalle. Ihmisen tunteet lukkiutuvat hänen sisälleen ja hänen luovuutensa katoaa. Ihmiselle kehittyy kyyninen asenne työtään kohtaan ja ammatillinen itsetunto heikkenee. Vuonna 2011 työssä käyvistä suomalaisista 2-3 % kärsi vakavasta ja neljäsosa lievästä työuupumuksesta.

Työuupumus ei ole sairaus, mutta siihen liittyy riski sairastua masennukseen. Mattila toteaa kirjassaan, että työuupumuksesta palautumiseen ei riitä lepo vaan ihmisen on opittava avaamaan kanavia omille tukahtuneille tunteilleen ja työssä piiloon jääneelle itselleen. Mattilan mukaan työuupunut löytää helpoiten energiansa uudelleen voidessaan kokea mielihyvää tuottavia tunteita.

RoRo-ryhmän tarjoama yhteisö ja siellä suoritettava toiminta tarjoavat erinomaisen kevytterapian uupuneelle, jolle on määrätty sairaslomaa uupumuksen aiheuttaman masennuksen takia. RoRo-ryhmässä uupunut voi kuunnella itseään ja tehdä asioita, jotka tuovat hänelle iloa. Kun itse joitain vuosia sitten uuvuin ja irtisanouduin työstäni, hakeuduin itselleni tuttuun paikkaan eli seurakuntaan. Ryhdyin järjestämään vanhuksille kahvituksia ja ruokailuja ja aloitin vapaaehtoisena kolmen seurakunnan nuorisotyössä. Ruumiillinen työ keittiössä sekä vanhusten ja nuorten seura auttoivat minut ulos uupumuksesta. Olin pyöräillyt viiden vuoden ajan töihin ja käynyt suihkussa ennen työpäivän alkua. Toipumiseni huomasin siitä, kun pystyin neljän kuukauden kuluttua irtisanoutumisestani käyttämään ahdistumatta sitä deodoranttia, joka minulla oli ollut työpaikalla mukana.

Työuupumuksessa ei ole kysymys siitä, että ihminen olisi äärimmäisen väsynyt. Kyse on siitä, että ihminen on – kuten itse tilannettani aikoinaan kuvasin – vääränkokoinen palikka organisaatioonsa. Juhani Mattila toteaakin kirjassaan, että ihminen voi jatkaa työssään vain, jos sekä ihminen itse että työpaikan käytänteet muuttuvat.

Kuva otettu Lahden Lanu-puistossa lähellä Vesijärven satamaa. Kuvassa yksi taiteilijaprofessori Olavi Lanun töistä.