Miksi jotkut suomalaiset käyvät töissä?
Tauon paikka
Olen kirjoittanut 35 postausta vastuuyhteiskunnasta ja RoRo-mallista. Lopetan kirjoittamisen ainakin joksikin ajaksi. Jatkan kuitenkin aiheesta puhumista. Jos haluat minut pitämään 30-45 minuutin alustuksen aiheesta vastuuyhteiskunta yhdistyksesi tilaisuuteen, laita minulle viesti osoitteeseen . Alustukseni herättää taatusti keskustelua. Vastuuyhteiskunta-sivustooni on tutustunut tuhansia ihmisiä, mutta olen saanut melko vähän palautetta suhteessa lukijoiden määrään. Olen kiinnostunut kuulemaan, millaisia ajatuksia artikkelini ovat herättäneet. Voit kirjoittaa minulle osoitteeseen tai antaa palautetta yksittäisistä artikkeleista kommenttikentässä.
Suomessa terveen ja työkykyisen ihmisen ei ole pakko käydä töissä
Luultavasti jokainen meistä tuntee ihmisiä, jotka pystyisivät omalla paikkakunnallaan työllistymään, mutta he eivät jostain syystä ole halunneet mennä töihin. Ainakin minä tunnen monia tällaisia ihmisiä – kuten itseni. Osa nostaa työttömyyskorvausta, osa ei. Minun ei ole tarvinnut nostaa.
Lahden työttömyysaste oli tammikuussa 13,4 %. Lahtelaisista 7 495 oli vailla työtä. Hain ensi kesäksi Lahdesta siivoustyötä. Kun näin netissä ilmoituksen, se oli ollut siellä jo kuukauden. Hain työtä ja sain paikan. Ensi kesänä näen, kestääkö 57-vuotias kroppani siivoustyötä. Työhönottaja ilmeisesti arveli sen kestävän, koska palkkasi minut. Minäkin toivon sen kestävän.
Miksi jotkut suomalaiset haluavat käydä töissä?
Etsin netistä syitä siihen, miksi jotkut suomalaiset käyvät töissä. Moni kertoi haluavansa tehdä asioita, joihin työttömyyskorvaus ei riitä. He siis käyvät töissä palkan takia. Jollekin työ on niin mieluista, että hän olisi ollut valmis tekemään sitä vaikka ilmaiseksi. Monelle tutkijalle tai yrittäjälle työ on sekä työ että harrastus. Moni mainitsi mukavat työkaverit tai sen, että kotona neljän seinän sisällä olo käy ahdistavaksi. Joku on töissä, koska muutoin on vaikea jatkossa saada työtä; työttömyys ei näytä CV:ssä hyvältä. Jollekin työ on kutsumus. Joku totesi, ettei halua elää yhteiskunnan varoilla; töihin meno on moraalinen valinta. Poliitikolle työssäkäynnin syy voi olla halu vaikuttaa. Yritysjohtaja tai huippuasiantuntija voi työnsä kautta saada aikaan muutoksia ja samalla kehittyä itse.
Miksi eläkekertymästä puhutaan niin harvoin?
Peruspäivärahasta voi asumistuen kanssa jäädä suurin piirtein saman verran käteen kuin pienestä palkasta. Tässä tapauksessa syy mennä kaikesta huolimatta töihin voi olla eläkkeen kerryttäminen. Jos ihminen on peruspäivärahalla koko elämänsä – mutta on yhden vuoden töissä ja tienaa
2 000€/kk – hän saa kansaneläkkeen lisäksi joka vuosi 400€ työeläkettä. Jos hän on elämänsä aikana töissä kaksi vuotta, hän saa työeläkettä 800€ vuodessa. Jos hän on työssä kolme vuotta, työeläkettä kertyy 1 200€. Kun ihminen siis sanoo, että hänelle jää työstä ja työttömyyskorvauksesta lähes saman verran käteen, se ei pidä paikkaansa. Työssä käydessä käteen jää huomattavasti enemmän, mutta osa käteen jäävästä osasta maksetaan tilille vasta eläkekuukausina.
Työkokemus vaikuttaa palkkaan
Työssä käyvä ihminen myös kerryttää työkokemusta, millä on usein vaikutus palkkaan. Koska minulla ei ole viimeisiltä 35 vuodelta siivousalan työkokemusta, tulen saamaan hyvin pientä palkkaa. Kuvitellaan, että tekisin tuota työtä 38h/vk vuoden ajan ja sen jälkeen alkaisin saada parempaa palkkaa – esimerkiksi euron enemmän per tunti. Tällöin saisin vuodessa 2 000€ enemmän.
Miksi töihin?
Miksi minä menen töihin? Ensimmäinen syy on se, että olen ollut useita vuosia poissa työelämästä – kolmea lyhyttä jaksoa lukuun ottamatta. Haluan antaa oman panokseni yhteiskunnalle myös työssä käymällä. Toinen syy on se, että haluan kesällä kohentaa kuntoani. Olen sen verran saita, etten halua ainakaan tällä hetkellä maksaa kuntosali- tai vastaavia maksuja. Minusta on mukavampaa, että minulle maksetaan siitä, että kuntoilen. Kolmas syy on se, että halusin kokemuksen työnhausta, sillä toiveeni on palata enemmän koulutustani ja kokemustani vastaavaan palkkatyöhön. Kun on pitkään työelämän ulkopuolella, kynnys työn hakemiseen nousee ja usko omiin kykyihin heikkenee. Neljäs syy on se, että halusin nähdä, voisinko saada siivousalan paikan, vaikka minulla ei ole ruumiillisen työn työkokemusta. Työnhakuilmoituksessa tosin todettiinkin, että alan työkokemusta ei edellytetä. Viides syy on se, että minua ihmetyttää, onko todella niin, että yksikään 7 495 lahtelaisesta työttömästä ei ole fyysisesti tai psyykkisesti riittävän hyväkuntoinen kyseiseen työhön – vai onko todella jokaisen heidän kohdallaan kolmen kuukauden kesätyön vastaanottaminen taloudellisesti täysin kannattamatonta – karenssien, ulosottovelkojen tai jonkin muun syyn tähden. Jos näin on, uudella hallituksella taitaa olla tehtävää…
Oikein hyvää kevättä ja kesää sinulle lukijani! Ehkä tapaamme kesällä Lahden torilla?
Kommentit
Miksi parhaimmassa työiässä olevat jäävät pois työelämästä ? Onko työ muuttunut aivan muuksi ? Työ on jäänyt taka-alalle ja kaikenlaiset raportit, kokeilut, tutkimukset ovat tärkeämpiä kuin itse työ. Tämän takia yksi opettaja jäi pois kolme vuotta sitten pois työelämästä. Ei ole sitten kortistossa. Kotityökin on työtä jota ei arvosteta tarpeeksi. Lapset ja lapsenlapset kiittää.
Pitkään opettajana olleena allekirjoitan tuon täysin. Lääkärit ovat tuoneet esiin saman asian eli nykyään puolet ajasta he tuijottavat tietokoneen ruutua ja välissä ehkä juuri ja juuri ehtivät vilkaista toisella silmällä potilasta. Meillä oli koulussa pilotoitavana virastosta tullut lomake, joka piti täyttää, jos luokassa sattui jokin väkivaltatilanne. Lomakkeessa oli neljä sivua! Joku oli suuressa viisaudessaan keksinyt, että kun oppilas kotitalousluokassa ottaa veitsen käteen ja alkaa heiluttaa sitä toisen oppilaan nenän alla niin opettajan on tilanteen jälkeen syytä vastata noin 80 kysymykseen! Kun noin kerran tapahtui, minä en toiminut kuten minun virkamiehenä olisi pitänyt eli en käyttänyt tuntia lomakkeen täyttämiseen. Sen sijaan käytin tunnin kirjoittamalla kyseiselle oppilaalle kirjeen, jossa kerroin siitä, miten olin itse joutunut opettelemaan tunteiden hallintaa jne. Sen jälkeen hänen kanssaan ei ollut ongelmia.
Kaikki jotka hakevat siivoustyötä eivät sitä saa. Voit uskoa. Sinä sait- syyt voi olla sellaisia joita et tiedosta. Paino, ulkonäkö, yleinen työkokemus, persoona, luotettavuus, tuttuus, sukunimi, kielitaito jne. Monelta lääkäri on kieltänyt siivoustyön, allergia tai selkävaivan takia. Elämä ei ole mustavalkoista. Moni tietää että siivousalalle yleensä vaaditaan jpko koulutus tai aiempi kokemus. Jos näitä ei ole parempi keskittyä hakemaan oman alan ja kiinostuksen mukaisia töitä. Jokaista työpaikkaa ei aika ja energia riitä hakemaan huvikseen.
Olet aivan oikeassa. Ymmärrän kyllä, että kaikkien terveys ei ole riittävä siivoustyöhön. Mutta olen aivan varma, että Suomessa on kymmeniä tuhansia työttömiä, joiden terveys olisi riittävän hyvä monenlaiseen työhön ja heidän olisi mahdollista ainakin pääkaupunkiseudulla saada työtä, mutta he eivät halua ottaa työtä vastaan. Esimerkiksi minusta pääkaupunkiseudulla ei pitäisi olla yhtään työtöntä teologia – olettaen, että henkilö on henkisesti ja fyysisesti terve. Jos teologi tähtää papin tehtävään, terapeuttiseen työhön tai vaikkapa toimittajaksi, hänelle olisi erittäin hyödyllistä saada monenlaista työkokemusta pystyäkseen auttamaan/haastattelemaan kohtaamiaan ihmisiä. Minä olisin valmis heittämään roskiin sanaparin ”koulutusta vastaava työ”. Pitäisi mieluummin puhua käsitteestä ”asennetta vastaava työ”. Sellainen on helpompi löytää – ja sitä sitten myös moni koulutusta vastaavaa työtä tarjoava työnantaja arvostaa. Eräs teologi oli kesän hoiva-avustajana vanhuspalveluissa. Omaiset pyysivät häntä laulamaan vanhuksille virsiä ja rukoilemaan vanhuksen kanssa iltarukouksen. Jos olisin kirkkoherra, palkkaisin mieluummin tämän alan työkokemusta hankkineen henkilön kuin kotona pari vuotta maanneen teologin.